Matti oli ostanu mulle kyöpelivuoren munan. Olin iha onnessani! No, sit avasin sen ja sieltä paljastui hopeinen sydänkaulakoru! <3 Awwww!
 |
| Tässä mun toi kivi on kyllä punainen. |
torstai 31. maaliskuuta 2011
Viimeinen hetki.
En halua kirjoittaa mistään negatiivisesta, joten kirjoitan viime hetkestä!
Matti oli ostanu mulle kyöpelivuoren munan. Olin iha onnessani! No, sit avasin sen ja sieltä paljastui hopeinen sydänkaulakoru! <3 Awwww!
Matti oli ostanu mulle kyöpelivuoren munan. Olin iha onnessani! No, sit avasin sen ja sieltä paljastui hopeinen sydänkaulakoru! <3 Awwww!
keskiviikko 30. maaliskuuta 2011
Suosikkipaikkani:
- koti, luonto
Ikävöin:
- lapsuutta
Tähän pyrin:
- onnellisuus, tasapainoisuus, saavutukset
Soittolistallani:
- ei ole, mut jos ois nii mm. the agonist, turmion kätilöt, dimmu borgir, arch enemy, iron maiden, roxette, cradle of filth, imogen heap, johanna kurkela
Viimeinen hetki:
- ei toivottavasti ole vielä vähään aikaan!
Tuli vähä pikapäivitys mut ei voi mitää.
- koti, luonto
Ikävöin:
- lapsuutta
Tähän pyrin:
- onnellisuus, tasapainoisuus, saavutukset
Soittolistallani:
- ei ole, mut jos ois nii mm. the agonist, turmion kätilöt, dimmu borgir, arch enemy, iron maiden, roxette, cradle of filth, imogen heap, johanna kurkela
Viimeinen hetki:
- ei toivottavasti ole vielä vähään aikaan!
Tuli vähä pikapäivitys mut ei voi mitää.
lauantai 26. maaliskuuta 2011
Eka! Pelkään.
Ensimmäinen...
... ystävä = Emmi
... lemmikki = kolme kotiloa
... humala = uusi vuosi 2008-2009
... cd = abban kokoelmalevy
... soitin = koskettimet
... lävistys = huulikoru 2005-2006
... tatuointi = syyskuu 2010
... oma asunto = marraskuu 2010
... työ = marjanmyynti
Pelkään...
... ötököitä
... pimeää
... ilmapallojen pamahdusta
... pellejä
... korkeita paikkoja
... kuolemaa
... läheisten menettämistä
... ihmisiä
torstai 24. maaliskuuta 2011
Tämä saa minut itkemään.
... eläinrääkkäys
... ihmisten julmuus
... iskä
... pelko ihmisten menettämisestä
... ärtymys  |
| How cuuuuuuute!! <3 |
... titanic
... finding neverland
... avatar
... lempibändini livenä
... elämän ihanuudet ja upeat hetket
 |
| The Agonist, Alissa White-Gluz |
keskiviikko 23. maaliskuuta 2011
Toinen hetki.
Toinen hetki, hmm.. Ylioppilaaks pääseminen oli aika hieno juttu. Tuntu aika ylpeeltä ku käveli hakeen lakin, eikä edes kompastunu korkkareihin eikä johtoon! : D Viis siitä että iskä ei tullu, pärjään ilmanki. Mulla oli ihana asu, rakastan. <3
Ei oo parempaa kuvaa.
TÄMÄ JÄRKYTTÄÄ MINUA...
... että isäni on niin ajattelematon
... että veli polttaa piippua
... että olen sittenkin aika vahva! : D
... että en jaksais yhtään opiskella.....
... että syön ihan liikaa kaikkee kakkaa
... ETTÄ TÄNNE TULEE KESÄLLÄ VARMAAN MILJOONA ÖTÖKKÄÄ!
... että lumi ei jo sula!!!!
TÄMÄ JÄRKYTTÄÄ MINUA...
... että isäni on niin ajattelematon
... että veli polttaa piippua
... että olen sittenkin aika vahva! : D
... että en jaksais yhtään opiskella.....
... että syön ihan liikaa kaikkee kakkaa
... ETTÄ TÄNNE TULEE KESÄLLÄ VARMAAN MILJOONA ÖTÖKKÄÄ!
... että lumi ei jo sula!!!!
MUTTA TÄMÄ SAA MINUT PAREMMALLE MIELELLE...
 |
| Mini <3 |
 |
| Nalle & Matti <3 |
 |
| Ystävät <3 |
sunnuntai 20. maaliskuuta 2011
Kaduttaa...? & Tässä kuussa
Hmm... Mitä kadun? No, ainakin teini-iässä tuli välillä huudettua ja tapeltua turhasta äiten kanssa. Toisaalta kaduttaa hitusen, että lopetin tanssin. Mut ei siihen ollu oikee yksin motivaatioo. Kaduttaa, etten opiskellut englantia paremmin lukiossa, se helpottaisi nyt. Ei tuu mieleen mitään suurempaa, jota kadun. Ompa hyvä!
Tässä kuussa ehtii vielä olla kaikenlaista. Vera tulee Suomeen pariks viikoks, jee! Ens pe tulee kavereita kylään ja mennään varmaan kaupunkiin baareileen. muuta ei ookkaan näillä näkymin tiedossa. Mutta varmasti kaikkee kivaa. ^^
Tässä kuussa ehtii vielä olla kaikenlaista. Vera tulee Suomeen pariks viikoks, jee! Ens pe tulee kavereita kylään ja mennään varmaan kaupunkiin baareileen. muuta ei ookkaan näillä näkymin tiedossa. Mutta varmasti kaikkee kivaa. ^^
Mieluisin muistoni ja syntymäpäiväni!
Mieluisin muistoni? Mulla on niiin huono muisti. : D Mutta mitäs sitä ny tulis eka mieleen... No, nyt kun pääsiäinen on korvilla niin virpomisreissut Emmin kanssa on kyllä ollu aika kivoja pienenä. : D Oli niin ihanaa saada karkkia ihmisiltä ja välillä vähän rahaakin, jolla sai lisää karkkia! Myös korttipeluusessiot Emmin ja Emmin äiten kanssa on kautta-aikain ollu hupaisia! : DD Ai että sitä naurua...
Matin kanssa on ollu monia kivoja juttuja, parhaita metallikeikat ja iha vaa yhteiset hetket esim. tv:n ääressä. Eilen oli tosi ihanaa yhdessä moshata lavan edessä. : )
Syntymäpäivät on ollu aina kivoja, lahjat ja kakku on ollu odottamisen arvosia. : ) Juhlin aina nuorempanakin synttäreitä kaverien kera ja sukulaisten kanssa erikseen. Nyt isompana parhaat synttärit on ollu 18v synttärit, kun olin ekaa kertaa ihan pää jäässä. : D Paras synttärilahja nuorempana on ollu isosiskolta saama lasiastia, jossa oli jotakin aavikkohiekkaa pohjalla ja kivestä tehty kameli sekä aavikkoruusuja ja jotain muita aavikkokiviä. : ) Se oli niiiiiin hieno.
Matin kanssa on ollu monia kivoja juttuja, parhaita metallikeikat ja iha vaa yhteiset hetket esim. tv:n ääressä. Eilen oli tosi ihanaa yhdessä moshata lavan edessä. : )
Syntymäpäivät on ollu aina kivoja, lahjat ja kakku on ollu odottamisen arvosia. : ) Juhlin aina nuorempanakin synttäreitä kaverien kera ja sukulaisten kanssa erikseen. Nyt isompana parhaat synttärit on ollu 18v synttärit, kun olin ekaa kertaa ihan pää jäässä. : D Paras synttärilahja nuorempana on ollu isosiskolta saama lasiastia, jossa oli jotakin aavikkohiekkaa pohjalla ja kivestä tehty kameli sekä aavikkoruusuja ja jotain muita aavikkokiviä. : ) Se oli niiiiiin hieno.
torstai 17. maaliskuuta 2011
Ensimmäinen suudelmani.,
Ensimmäisen suudelmani olen kokenut Matin kanssa. <3 Matti oli jo muutaman päivän keränny rohkeutta ja si yks ilta ku lähin sen luota ja se oli lähössä kämppiksensä kanssa Virroille, niin siinä niitten pihassa se anto mulle mun ensisuudelman. Ensikertalaiselle se oli aika märkä mut muuten kiva, ihan peruspusu. : )
tiistai 15. maaliskuuta 2011
Mitä minulla oli päällä tänään, mistä unelmoin?
Tuplapäivitys taasen. Eilen mulla oli oranssi-ruskee-mustat camot, musta toppi ja turmion kätilöiden huppari.
Mistä unelmoin? Ammatista. Että vielä joskus olen töissä paikassa, mistä pidän todella, todella paljon. Että saan toteuttaa itseäni enkä vain juosta kiireessä. Ehkäpä omasta yrityksestä?
Että olen onnellinen jatkossakin, koen kaikkea hienoa. Ulkomaanmatka olisi kiva, tai edes vkl kylpylässä. Unelmoin pitkistä hiuksista, täydellisestä vartalosta. Perusjuttuja. : D
Toivon, että elämä jatkuu vähintäänkin yhtä hyvänä kuin nytkin.
Mistä unelmoin? Ammatista. Että vielä joskus olen töissä paikassa, mistä pidän todella, todella paljon. Että saan toteuttaa itseäni enkä vain juosta kiireessä. Ehkäpä omasta yrityksestä?
Että olen onnellinen jatkossakin, koen kaikkea hienoa. Ulkomaanmatka olisi kiva, tai edes vkl kylpylässä. Unelmoin pitkistä hiuksista, täydellisestä vartalosta. Perusjuttuja. : D
Toivon, että elämä jatkuu vähintäänkin yhtä hyvänä kuin nytkin.
sunnuntai 13. maaliskuuta 2011
Tällä viikolla.
Nyt ollaankin jo maanantain puolella, joten kerron tulevasta viikosta!
Maanantain oon vapaalla, katotaan Matin kanssa lehvaa ja tehään ite hampurilaisia. : ) Ti-la olen töissä iltavuorossa. Onneks vaan ti on 8 tunnin päivä, ja muuten 6 tunnin. Keskiviikkona meen ennen töitä parturiin! Saa kuivat latvat pois.
Lauantaina on luvassa muutaman metallibändin katsastus Varjossa töitten jälkeen. Viimeistään sunnuntaina täytyy tehdä viimeiset koulutehtävät, maanantaina on palautus.
Muuta aktiviteettia ei olekaan suunnitelmissa, luultavasti vaan normi kodinhoitoo sen mitä ennen töitä ehtii/jaksaa.
Maanantain oon vapaalla, katotaan Matin kanssa lehvaa ja tehään ite hampurilaisia. : ) Ti-la olen töissä iltavuorossa. Onneks vaan ti on 8 tunnin päivä, ja muuten 6 tunnin. Keskiviikkona meen ennen töitä parturiin! Saa kuivat latvat pois.
Lauantaina on luvassa muutaman metallibändin katsastus Varjossa töitten jälkeen. Viimeistään sunnuntaina täytyy tehdä viimeiset koulutehtävät, maanantaina on palautus.
Muuta aktiviteettia ei olekaan suunnitelmissa, luultavasti vaan normi kodinhoitoo sen mitä ennen töitä ehtii/jaksaa.
lauantai 12. maaliskuuta 2011
Päivän asu, sisarukseni, käsilaukussani...
Noniin, nyt tulee tämmönen yhdistetty päivitys, en oikeen pysy päivien perässä!
Päivän asusta sen verran, että suurimman osan ajasta kuljen työvaatteet niskassa. Vapaalla en jaksa panostaa, kunhan en alasti töihin lähde. Vedän siis collegehousut jalkaan, gina tricotin mustan pitkän topin ja pitkähihasen paidan ja that's it.Vapaapäivinä voin sitten pukeutua jotenki kivemmin, jos jaksan. Näillä keleillä ei vaan vielä oikee jaksa miettiä tarkenemisen takia.
Sisaruksia minulla on kaksi; isoveli Jabi, 21 ja isosisko Virpi, 34. Isosisko on isän puolelta aiemmasta avioliitosta ja veli on ihan molemmilta vanhemmilta. Isoveljen kanssa ollaan enemmän yhteydessä, muttei nyt mitenkään hirveesti. Meillä on kyllä ihan hyvät välit. Se on tosi persoonallinen ihminen, yks mun idoleista! : D
Siskon kanssa ei olla kauheesti yhteydessä, se asuu Hesassa. Mut käyn siellä vähintään kerran vuodessa, pitäisi taas kyllä mennä käymään! Virpi on mukava, se ymmärtää mua iskän suhteen! : D Se myös muistaa aina yleisinä juhlapäivinä. Saan siltä kaikkee pesuaineita ja hiusvärejä, ku se on Keskolla töissä. Se polttelee mulle myös kaikkia leffoja ja sarjoja. ^^
Käsilaukussani, tai paremminkin olkalaukussani, on aina huulirasva, lompakko, avaimet, puhelin ja salmiakkia. Oon huulirasva-addikti, en selviä ilman sitä. Mulla onki melkein joka laukkuun oma huulirasva. : DD Myös kalenteri on aika usein mukana.
Nyt vähän yleistä. Tänään iltavuoro, ja sitten kaksi vapaapäivää!!!!! Niitä on odotettukin. Oon vieläkin, kolmatta viikkoo, kipeenä. Eilen meni ääni.
Mut tänään töiden jälkeen meen ehkä kaverien kanssa pelailiin pleikalla, jos jaksan. Tosin ehtisin vasta kymmeneltä illalla, et täytyy kattoo pelaileeko ne ees enää sillon. Sit voisin soitella kitaraa.
Huomenna mun kulta tulee kotiin! Eilen olin töiden jälkeen äitellä pari tuntia, nii en oo joutunu oleen niin paljoo yksin. Ahistaa olla yksin.
Laitettiin äitelle asuntohakemus kanjoninkadulle, kaksioon. Vuokra oli aika hulppee, 700e, mut se vaikutti rauhalliselta paikalta ja siisti on asunto. Jabi, Jarski muuttaa pois tässä kohta varmaa nii äite muuttaa pienempään. Se ois tossa meitäkin lähempänä, niin ois kyllä kiva. : ) Toivottavasti se saa sen!
Päivän asusta sen verran, että suurimman osan ajasta kuljen työvaatteet niskassa. Vapaalla en jaksa panostaa, kunhan en alasti töihin lähde. Vedän siis collegehousut jalkaan, gina tricotin mustan pitkän topin ja pitkähihasen paidan ja that's it.Vapaapäivinä voin sitten pukeutua jotenki kivemmin, jos jaksan. Näillä keleillä ei vaan vielä oikee jaksa miettiä tarkenemisen takia.
Sisaruksia minulla on kaksi; isoveli Jabi, 21 ja isosisko Virpi, 34. Isosisko on isän puolelta aiemmasta avioliitosta ja veli on ihan molemmilta vanhemmilta. Isoveljen kanssa ollaan enemmän yhteydessä, muttei nyt mitenkään hirveesti. Meillä on kyllä ihan hyvät välit. Se on tosi persoonallinen ihminen, yks mun idoleista! : D
Siskon kanssa ei olla kauheesti yhteydessä, se asuu Hesassa. Mut käyn siellä vähintään kerran vuodessa, pitäisi taas kyllä mennä käymään! Virpi on mukava, se ymmärtää mua iskän suhteen! : D Se myös muistaa aina yleisinä juhlapäivinä. Saan siltä kaikkee pesuaineita ja hiusvärejä, ku se on Keskolla töissä. Se polttelee mulle myös kaikkia leffoja ja sarjoja. ^^
Käsilaukussani, tai paremminkin olkalaukussani, on aina huulirasva, lompakko, avaimet, puhelin ja salmiakkia. Oon huulirasva-addikti, en selviä ilman sitä. Mulla onki melkein joka laukkuun oma huulirasva. : DD Myös kalenteri on aika usein mukana.
Nyt vähän yleistä. Tänään iltavuoro, ja sitten kaksi vapaapäivää!!!!! Niitä on odotettukin. Oon vieläkin, kolmatta viikkoo, kipeenä. Eilen meni ääni.
Mut tänään töiden jälkeen meen ehkä kaverien kanssa pelailiin pleikalla, jos jaksan. Tosin ehtisin vasta kymmeneltä illalla, et täytyy kattoo pelaileeko ne ees enää sillon. Sit voisin soitella kitaraa.
Huomenna mun kulta tulee kotiin! Eilen olin töiden jälkeen äitellä pari tuntia, nii en oo joutunu oleen niin paljoo yksin. Ahistaa olla yksin.
Laitettiin äitelle asuntohakemus kanjoninkadulle, kaksioon. Vuokra oli aika hulppee, 700e, mut se vaikutti rauhalliselta paikalta ja siisti on asunto. Jabi, Jarski muuttaa pois tässä kohta varmaa nii äite muuttaa pienempään. Se ois tossa meitäkin lähempänä, niin ois kyllä kiva. : ) Toivottavasti se saa sen!
keskiviikko 9. maaliskuuta 2011
Uskoni.
En usko Jumalaan. Ainakaan sellaisena jona sitä pidetään, en minään inhimillisenä. Uskon luontoon, luonnonvoimiin, elämään. Avatarissa oli niin ihanaa, kun na'vit uskoi planeetan energiaan, ja että se on vain lainassa, ja kun kuolee, niin se palautetaan ympäristöön. Vähän johki tommoseen ehkä uskon. Kaunis ajatus.
Uskon onneen ja parempaan huomiseen. : )
Uskon onneen ja parempaan huomiseen. : )
tiistai 8. maaliskuuta 2011
Se hetki.
Näitä hetkiä on monia. Mutta otetaan vaikka se hetki ku tajusin seurustelevani. : D
Olin aivan sekaisin. Ensin tuli kauhee ahdistus, että voi ei, mitä ihmettä, en oo enää yksin. Pitäskö tehä jotain erilailla tai aatella erilailla? Mut sit tuli semmone kiva tasapainonen olo, että nyt en tosiaan enää oo yksin, vaan on joku. : )
Nyt on kanssa kyllä vähä yks hetki. Katottas Matin kaa telkkarin kautta Sammy's adventures-leffa, mut meiän telkka menee ittestään päälle ja pois vuorotellen??? What the fuck. o.O
Olin aivan sekaisin. Ensin tuli kauhee ahdistus, että voi ei, mitä ihmettä, en oo enää yksin. Pitäskö tehä jotain erilailla tai aatella erilailla? Mut sit tuli semmone kiva tasapainonen olo, että nyt en tosiaan enää oo yksin, vaan on joku. : )
Nyt on kanssa kyllä vähä yks hetki. Katottas Matin kaa telkkarin kautta Sammy's adventures-leffa, mut meiän telkka menee ittestään päälle ja pois vuorotellen??? What the fuck. o.O
maanantai 7. maaliskuuta 2011
Paras ystäväni!
Minulla on aika paljon kavereita, mutta vain muutamia ystäviä.
Matti on tietysti yksi parhaista ystävistäni. Se tietää kaiken, sen kanssa eniten kuitenkin vietän aikaakin. : )
Ystävistäni paras on taddadaaa Emmi! Ollaan tunnettu 16 vuotta.
Nykyään nähdään vähän harvemmin kun eri paikkakunnilla asutaan, mutta kun nähdään niin ollaan niinku ennenki. Emmiin mulla ei oo koskaan menny hermo, mikä on aika hyvä saavutus. : D Voin olla rennosti Emmin kanssa, eikä pikku possuilu haittaa! : DDD
Myös Vera ja Santi on mun hyviä ystäviä. Vera tosin asuu nykyään Skotlannissa. Santin kanssa nähään silloin tällöin. Veran oon tuntenu 11 vuotta, Santin 5. Tosin Veran kanssa kirjoiteltiin alussa joku 5-6 vuotta ja sitten alettiin taas näkeen oikeesti. : D
Vera on semmone erikoinen seikkailijahenkinen ihminen, joka haluaa kokeilla kaikkee jännää. Sen kanssa onkin kiva puuhata kaikkee.
Santin kanssa ollaan molemmat temperamenttisia ja meillä on aika sama ajatusmaailma.
Matti on tietysti yksi parhaista ystävistäni. Se tietää kaiken, sen kanssa eniten kuitenkin vietän aikaakin. : )
 |
| Meistä on liian vähän kuvia, kun joutuu yhtä samaa pyöritteleen... : D |
 |
| Emmi 2004! : D |
 |
| Me 7 vuotta sitten. : DDDDD |
Myös Vera ja Santi on mun hyviä ystäviä. Vera tosin asuu nykyään Skotlannissa. Santin kanssa nähään silloin tällöin. Veran oon tuntenu 11 vuotta, Santin 5. Tosin Veran kanssa kirjoiteltiin alussa joku 5-6 vuotta ja sitten alettiin taas näkeen oikeesti. : D
Vera on semmone erikoinen seikkailijahenkinen ihminen, joka haluaa kokeilla kaikkee jännää. Sen kanssa onkin kiva puuhata kaikkee.
|
| Tilattiin ukulelet ja harjoteltiin joskus vähä soittaan. : D |
Santin kanssa ollaan molemmat temperamenttisia ja meillä on aika sama ajatusmaailma.
|
| Roopen synttäreillä Oivassa. : D |
sunnuntai 6. maaliskuuta 2011
My day.
Tänään ei oo ollu mikään huippu päivä, oon ihan lenssussa. : ( Töissä olin iha koomassa, vaikka oli vaan 6 tuntia. Huomenna 8.... Oon tehny myös kouluhommia aikas paljon.
Jouduin käveleen töihin, ku bussit meni niin huonosti. Oli sinänsä kiva kävellä aamuauringossa lähes tulkoon yksin. Oli tosi hiljasta.
Nyt illasta oon kattellu telkkua. Täytyy ottaa levon kannalta jos tää lenssu tästä paraniski joskus...
Otin kuvia mun kasveista yks päivä!
Jouduin käveleen töihin, ku bussit meni niin huonosti. Oli sinänsä kiva kävellä aamuauringossa lähes tulkoon yksin. Oli tosi hiljasta.
Nyt illasta oon kattellu telkkua. Täytyy ottaa levon kannalta jos tää lenssu tästä paraniski joskus...
Otin kuvia mun kasveista yks päivä!
 |
| Muorinkukka. <3 Ihanan värinen! Ostin meiän kaupasta. |
 |
| Aasinkorva, vähä tommone omia reittejään kulkeva. Sain äiteltä. |
 |
| Värinokkonen, sekin äiteltä. : ) |
lauantai 5. maaliskuuta 2011
Rakkaus.
En nyt jaksa pitkää filosofiaa kirjoittaa rakkaudesta. Rakkaus on välittämistä, jota ilmaistaan kaikella pienellä ja suurella. Se on toisen tukemista, sitä että voi luottaa ja uskoa toiseen. <3
perjantai 4. maaliskuuta 2011
Olet mitä syöt!
Päivä ei ole vielä pitkällä, mutta voin täydentää myöhemmin kun syön vaikka mitä vielä tänään!
Mutta tähän mennessä oon ehtiny syödä eilistä tofu-kasvis-wokkia. Siinä oli siis tofua, paprikaa, sipulia, parsakaalia ja porkkanaa. Nyt mössötän Ainon suklaajäätelöö, mun lempparia. <3 Juonu oon maitoo.
Meni kyllä eilen tän päivän puolelle, kun paistoin puolen yön aikaan ruohosipulivoilla täytettyjä herkkusieniä käärittynä pekoniin. NAM! Niitä aattelin tehdä myös tänään.
Nyt kaupunkiin ostaan hiusväriä ja Matskulle housuja!
Myöhemmin:
Noniin. Kaupungilla söin fazerina-patukan. Ja nyt syön jälleen samoja kasviksia kuin aamulla ja pekoninyssyköitä. : D Uunissa tulossa pekoni-kana-sinihomejuusto-paprika-sipuli-nyssyköitä. Oon kyllä jo niin täys, et jos yhden maistan niin hyvä! : D
Mutta tähän mennessä oon ehtiny syödä eilistä tofu-kasvis-wokkia. Siinä oli siis tofua, paprikaa, sipulia, parsakaalia ja porkkanaa. Nyt mössötän Ainon suklaajäätelöö, mun lempparia. <3 Juonu oon maitoo.
Meni kyllä eilen tän päivän puolelle, kun paistoin puolen yön aikaan ruohosipulivoilla täytettyjä herkkusieniä käärittynä pekoniin. NAM! Niitä aattelin tehdä myös tänään.
Nyt kaupunkiin ostaan hiusväriä ja Matskulle housuja!
Myöhemmin:
Noniin. Kaupungilla söin fazerina-patukan. Ja nyt syön jälleen samoja kasviksia kuin aamulla ja pekoninyssyköitä. : D Uunissa tulossa pekoni-kana-sinihomejuusto-paprika-sipuli-nyssyköitä. Oon kyllä jo niin täys, et jos yhden maistan niin hyvä! : D
torstai 3. maaliskuuta 2011
Vanhempani.
Hupsis, nyt vähän myöhästyin. Mutta no, parempi myöhään kuin ei milloinkaan!
Äitini on mukava, hän on aina antanut mun ja veljen tehä oikeestaan kaikkee mitä halutaan. Antanu meidän kasvaa omiks itteksemme, ja luottaa meihin. Se on kyllä ihan huippua. Äitelle voin myös kertoa lähes tulkoon ihan kaiken. Äite ei oikeestaan tuomitse, ainakaan oikeesti jos on jotain asiaa. Mutta kukaan ei ole täydellinen, ja välillä äite luulee tietävänsä asiat paremmin ja itsepäisenä ihmisenä ajaudun usein sukset ristikkäin äiten kanssa. Äite on sinänsä liian kiltti, esimerkiks mun veljen suhteen. Se vaan ei osaa pitää sille kuria. Sit kun sanon siitä äitelle niin syntyy usein muikea riita. Tuntuu, ettei se edes halua kuulla. Mutta oikeesti äite on tosi rakas ja tärkee.
Oon aina ollu jotenkin iskän tyttö. Arvostan iskää jollakin tapaa enemmän kun äitee, iskällä on enemmän auktoriteettia tai jotain. Pieni tyttö mussa ihailee sitä, vaikka se onkin oikeestaan läpimätä. Meillä ei oo hirveen hyvät välit. Tai silleen, ku vanhemmat eros niin ei nähty usein. Ja nykyään vielä vähemmän. Iskä lähettää synttäri- ja jouluonnittelut ja äiten mukana vähä lahjarahaa, ei koskaan mitään muuta. Ja kun sitä näkee, se ei ikinä kysy kuulumisia. Se ei kysy mitään. Tuntuu, että sen mielestä avioero ulottuu lapsiin asti. Ja no, eipä iskä oo koskaan ollu läheinen. Hyvin vähän ollaan yhdessä puuhattu, muistan vaan kun se kerran opetti mua piirtään kukkaa. Se on aika negatiivinen ihminen, ja se lähinnä kritisoi. Muistan, kuinka pienenäkin ootettiin aina harmistuneena iskän kotiin tuloa, ja oltiin innoissamme, jos se oli parikin päivää poissa.
Nyt isompana iskä on loukannu mua tosi paljon. Se ei tullu mun yo-juhliin, koska se ei jaksanu kattoo mun naamaa, koska mulla on lävistyksiä. Se on valittanu niistä aina, ja eniten vielä mun selän takana. Se ei tykkää että meikkaan ja värjään hiuksia.
Mua ahdisti tosi paljon ekaa kertaa muutamia vuosia sitten jouluna. Jotenkin mun suhde isään oli siinä päällimmäisenä, halusin olla läheisempi. Itkin ja olin ihan ahdistunut, ja äite sitten soitti iskälle ja kysy, että missä se on, että kun mää haluaisin tietää missä se viettää edes joulunsa. Se ei kertonu. Vaikka itkin ja olin ihan sekasin. Ei kertonu.
Samoin se kohtelee mun veljee. Sillä on pitkä tukka, se ei käyny armeijaa, se vaan istuu tietokoneella. Täys pettymys näemmä. Nyt kun Jari vaihto nimensäkin, iskä sano ettei se tiedä onko se enää sen poika.
Ite iskä polttaa tupakkaa. Vihaan sitä asiaa. Kun mulla oli astmalääkitys nuorempana, sain oireita vaikka iskä kävi parvekkeella tupakalla. Silti se ei voinu lopettaa. Ei edes mun takia.
Meinasin joskus lähettää iskälle kirjeen ja kertoo kaikista asioista, ja kuinka ne mua loukkaa. Mut en sit jaksanu, luultavasti se loukkais vaan mua lisää.
Kun nähdään nykyään, ollaan iha normaalisti. Mut valitettavasti meidän suhde on siitä kiinni, enkä mää jaksa enää välittää. Oon tehny tarpeeksi. En tiedä iskästä nykyään oikeestaan mitään, niinkun en oo tienny koskaan. Se käy kalassa, muuta en tiedä. On erittäin harmillista, jos en tuu koskaan tietäänkään. Mutta siltä se vähän näyttää, ja se on sen valinta.
Oon onnellinen, että äite on tommonen ihana. En tiiä missä olisin, jos ne ei ois eronnu ja jos äitekin ois tommone. Kun ne eros, en huomannu oikeestaa arjessa mitään negatiivista eroo. Kaikki oli paremmin. Paitsi ettei mulla ollu iskää, ihan ku sitä ois koskaan ollutkaan.
Ihmekös jos musta ja Jarista on tullu vähä erilaisia ja persoonallisempia (ainaki Jarista).
Äitini on mukava, hän on aina antanut mun ja veljen tehä oikeestaan kaikkee mitä halutaan. Antanu meidän kasvaa omiks itteksemme, ja luottaa meihin. Se on kyllä ihan huippua. Äitelle voin myös kertoa lähes tulkoon ihan kaiken. Äite ei oikeestaan tuomitse, ainakaan oikeesti jos on jotain asiaa. Mutta kukaan ei ole täydellinen, ja välillä äite luulee tietävänsä asiat paremmin ja itsepäisenä ihmisenä ajaudun usein sukset ristikkäin äiten kanssa. Äite on sinänsä liian kiltti, esimerkiks mun veljen suhteen. Se vaan ei osaa pitää sille kuria. Sit kun sanon siitä äitelle niin syntyy usein muikea riita. Tuntuu, ettei se edes halua kuulla. Mutta oikeesti äite on tosi rakas ja tärkee.
Oon aina ollu jotenkin iskän tyttö. Arvostan iskää jollakin tapaa enemmän kun äitee, iskällä on enemmän auktoriteettia tai jotain. Pieni tyttö mussa ihailee sitä, vaikka se onkin oikeestaan läpimätä. Meillä ei oo hirveen hyvät välit. Tai silleen, ku vanhemmat eros niin ei nähty usein. Ja nykyään vielä vähemmän. Iskä lähettää synttäri- ja jouluonnittelut ja äiten mukana vähä lahjarahaa, ei koskaan mitään muuta. Ja kun sitä näkee, se ei ikinä kysy kuulumisia. Se ei kysy mitään. Tuntuu, että sen mielestä avioero ulottuu lapsiin asti. Ja no, eipä iskä oo koskaan ollu läheinen. Hyvin vähän ollaan yhdessä puuhattu, muistan vaan kun se kerran opetti mua piirtään kukkaa. Se on aika negatiivinen ihminen, ja se lähinnä kritisoi. Muistan, kuinka pienenäkin ootettiin aina harmistuneena iskän kotiin tuloa, ja oltiin innoissamme, jos se oli parikin päivää poissa.
Nyt isompana iskä on loukannu mua tosi paljon. Se ei tullu mun yo-juhliin, koska se ei jaksanu kattoo mun naamaa, koska mulla on lävistyksiä. Se on valittanu niistä aina, ja eniten vielä mun selän takana. Se ei tykkää että meikkaan ja värjään hiuksia.
Mua ahdisti tosi paljon ekaa kertaa muutamia vuosia sitten jouluna. Jotenkin mun suhde isään oli siinä päällimmäisenä, halusin olla läheisempi. Itkin ja olin ihan ahdistunut, ja äite sitten soitti iskälle ja kysy, että missä se on, että kun mää haluaisin tietää missä se viettää edes joulunsa. Se ei kertonu. Vaikka itkin ja olin ihan sekasin. Ei kertonu.
Samoin se kohtelee mun veljee. Sillä on pitkä tukka, se ei käyny armeijaa, se vaan istuu tietokoneella. Täys pettymys näemmä. Nyt kun Jari vaihto nimensäkin, iskä sano ettei se tiedä onko se enää sen poika.
Ite iskä polttaa tupakkaa. Vihaan sitä asiaa. Kun mulla oli astmalääkitys nuorempana, sain oireita vaikka iskä kävi parvekkeella tupakalla. Silti se ei voinu lopettaa. Ei edes mun takia.
Meinasin joskus lähettää iskälle kirjeen ja kertoo kaikista asioista, ja kuinka ne mua loukkaa. Mut en sit jaksanu, luultavasti se loukkais vaan mua lisää.
Kun nähdään nykyään, ollaan iha normaalisti. Mut valitettavasti meidän suhde on siitä kiinni, enkä mää jaksa enää välittää. Oon tehny tarpeeksi. En tiedä iskästä nykyään oikeestaan mitään, niinkun en oo tienny koskaan. Se käy kalassa, muuta en tiedä. On erittäin harmillista, jos en tuu koskaan tietäänkään. Mutta siltä se vähän näyttää, ja se on sen valinta.
Oon onnellinen, että äite on tommonen ihana. En tiiä missä olisin, jos ne ei ois eronnu ja jos äitekin ois tommone. Kun ne eros, en huomannu oikeestaa arjessa mitään negatiivista eroo. Kaikki oli paremmin. Paitsi ettei mulla ollu iskää, ihan ku sitä ois koskaan ollutkaan.
Ihmekös jos musta ja Jarista on tullu vähä erilaisia ja persoonallisempia (ainaki Jarista).
keskiviikko 2. maaliskuuta 2011
Eka rakkaus
Hirveesti ei olis motivaatiota kirjottaa tällasesta aiheesta, ku ärsyttää. Onnistuin eilen aukaseen peukaloni tölkkiin töissä, ja äsken pesin pyykit vedellä ja laitoin väärän levyn päälle, jonka seurauksena patalaput kärtsäs. -.-
No, Mattihan on mun ensimmäinen rakkaus. : ) Oltiin samassa koulussa 5.-9. luokat, mut sillon ei hirveesti juteltu. Muistan kyllä yhden tilanteen. : D Oltiin mytologian kurssilla kasilla tai ysillä, ja istuin yhden Piian vieressä ja Matti meidän edessä yhden Villen kaa. No, selitin sitten Piialle kun veli, Jari oli ostanu katanan, semmosen hienon miekan mitä on esim. Kill Bill leffoissa. Ja sanoin sitten siinä että määkin haluaisin sellasen. Matti kuuli em. lauseen, käänty muhun päin ja kysy: "Jaa haluaisit mitä? Jonkun ruman ystävän, jotta suakin vois sanoo kauniiks?" Siis jotain niin tajutonta, ihan puskasta. Vitun älykääpiö. : D
No, lukiossa sit hengattiin enemmän, pelattiin korttia ja syötiin samoissa piireissä. Ja Matti muisti mun 17 v synttärit, onnitteli. : ) Sit se anto mulle semmosen kumista veistellyn ankan yhden bilsan tai maantiedon tunnin lopuks: DDD Se on vieläki tallessa.
No siinä sit alettiin jutteleen mesessä alkukesästä, kun Kipa anto mun mesen Matille. Sit aloin käymään sen luona pohessa. Aluks olin tosi hiljanen, jotenki en osannu oikee olla luonnollisesti. Sitä kesti kyllä yllättävän kauankin. Pelkäsin, että Matti ei tykkää musta jos se tuntee mun oikeen itteni, ku yleensä en ollu ihan oma itteni koulussa. Mut kyl se siitä meni ajan kanssa.
Eka vuosi oli kyllä vähän vaikee. Mattia alko ahdistaan jossain vaiheessa. Se musersi mut aika totaalisesti, pelkäsin koko ajan että erotaan. Mut siitä päästiin ja kauan on mennyt ihanasti. : ) Välillä on tullu riitaa Matin siivoomisesta, mut se asia korjaantu ny ku muutettiin yhteen. Vuosi sitten marraskuussa on ollu viimenen kerta, ku oon oikeesti ollu tosi ahdistunu. Ja sillon olinkin oikeesti tosi ahdistunu. Mulla oli kurkku aivan paskana melkein kuukauden, ja aloin miettiin, et mitä jos se on Nallesta. Ja Matti ei tienny, voiko se luopua siitä mun takia jos sikseen tulee. Aloin stressaamaan ihan tajuttomasti, et tähänkö tää kaatuu. Ainakin kaks viikkoo itkin joka päivä ja olin ihan ku elävä kuollu, koko ajan ahdistunut ja stressaantunut. Mua saatto alkaa itkettää ihan missä vaan, koulumatkoilla tai koiran kanssa lenkillä. Siitäkin onneks päästiin, kun oireet alko väheneen ilman lämmetessä.
Tänä talvena mulla on ollu tosi vähän oireita, vaikka on ollu koviakin pakkasia. Se todennäkösesti johtuu siitä, että täällä on ollu lämpimämpää, ja ku tuolla Matin ja sen kämppiksen entisessä asunnossa oli tajuttoman pölystä ja homettakin. Nyt meillä on mennykin tosi hyvin, aluks ku muutettiin niin oli vähän ongelmaa taas tosta Matin siivoomattomuudesta, koin tekeväni kaiken yksin. Mut nyt menee hyvin.
Ei se aina mee niinku elokuvissa. ; ) Mut ihana tuo silti on. <3 En tiedä missä olisin jos ei mulla ois Mattia, olin koko nuoruusiän jossaki sumussa, tunsin itteni yksinäiseks. Mut Matin kanssa oon tuntenu, että oon elossa.
No, Mattihan on mun ensimmäinen rakkaus. : ) Oltiin samassa koulussa 5.-9. luokat, mut sillon ei hirveesti juteltu. Muistan kyllä yhden tilanteen. : D Oltiin mytologian kurssilla kasilla tai ysillä, ja istuin yhden Piian vieressä ja Matti meidän edessä yhden Villen kaa. No, selitin sitten Piialle kun veli, Jari oli ostanu katanan, semmosen hienon miekan mitä on esim. Kill Bill leffoissa. Ja sanoin sitten siinä että määkin haluaisin sellasen. Matti kuuli em. lauseen, käänty muhun päin ja kysy: "Jaa haluaisit mitä? Jonkun ruman ystävän, jotta suakin vois sanoo kauniiks?" Siis jotain niin tajutonta, ihan puskasta. Vitun älykääpiö. : D
No, lukiossa sit hengattiin enemmän, pelattiin korttia ja syötiin samoissa piireissä. Ja Matti muisti mun 17 v synttärit, onnitteli. : ) Sit se anto mulle semmosen kumista veistellyn ankan yhden bilsan tai maantiedon tunnin lopuks: DDD Se on vieläki tallessa.
No siinä sit alettiin jutteleen mesessä alkukesästä, kun Kipa anto mun mesen Matille. Sit aloin käymään sen luona pohessa. Aluks olin tosi hiljanen, jotenki en osannu oikee olla luonnollisesti. Sitä kesti kyllä yllättävän kauankin. Pelkäsin, että Matti ei tykkää musta jos se tuntee mun oikeen itteni, ku yleensä en ollu ihan oma itteni koulussa. Mut kyl se siitä meni ajan kanssa.
Eka vuosi oli kyllä vähän vaikee. Mattia alko ahdistaan jossain vaiheessa. Se musersi mut aika totaalisesti, pelkäsin koko ajan että erotaan. Mut siitä päästiin ja kauan on mennyt ihanasti. : ) Välillä on tullu riitaa Matin siivoomisesta, mut se asia korjaantu ny ku muutettiin yhteen. Vuosi sitten marraskuussa on ollu viimenen kerta, ku oon oikeesti ollu tosi ahdistunu. Ja sillon olinkin oikeesti tosi ahdistunu. Mulla oli kurkku aivan paskana melkein kuukauden, ja aloin miettiin, et mitä jos se on Nallesta. Ja Matti ei tienny, voiko se luopua siitä mun takia jos sikseen tulee. Aloin stressaamaan ihan tajuttomasti, et tähänkö tää kaatuu. Ainakin kaks viikkoo itkin joka päivä ja olin ihan ku elävä kuollu, koko ajan ahdistunut ja stressaantunut. Mua saatto alkaa itkettää ihan missä vaan, koulumatkoilla tai koiran kanssa lenkillä. Siitäkin onneks päästiin, kun oireet alko väheneen ilman lämmetessä.
Tänä talvena mulla on ollu tosi vähän oireita, vaikka on ollu koviakin pakkasia. Se todennäkösesti johtuu siitä, että täällä on ollu lämpimämpää, ja ku tuolla Matin ja sen kämppiksen entisessä asunnossa oli tajuttoman pölystä ja homettakin. Nyt meillä on mennykin tosi hyvin, aluks ku muutettiin niin oli vähän ongelmaa taas tosta Matin siivoomattomuudesta, koin tekeväni kaiken yksin. Mut nyt menee hyvin.
Ei se aina mee niinku elokuvissa. ; ) Mut ihana tuo silti on. <3 En tiedä missä olisin jos ei mulla ois Mattia, olin koko nuoruusiän jossaki sumussa, tunsin itteni yksinäiseks. Mut Matin kanssa oon tuntenu, että oon elossa.
tiistai 1. maaliskuuta 2011
Tämmöstä tässä kuussa.
Pölläsempäs tän Emmiltä! : D Toivottavasti muistan/jaksan/ehdin kirjottaa joka päivä.
Päivä 1 – Esittele itsesi
Päivä 2 – Eka rakkaus
Päivä 3 – Minun vanhemmat
Päivä 4 – Tätä olen syönyt tänään
Päivä 5 – Mitä on rakkaus?
Päivä 6 – Minun päiväni
Päivä 7 – Paras ystäväni
Päivä 8 – Se hetki
Päivä 9 – Uskoni
Päivä 10 – Päivän asu
Päivä 11 – Sisarukseni
Päivä 12 – Käsilaukussani
Päivä 13 – Tällä viikolla
Päivä 14 – Mitä minulla oli päällä tänään?
Päivä 15 – Unelmani
Päivä 16 – Eka suudelmani
Päivä 17 – Mieleisin muistoni
Päivä 18 – Mieleisin syntymäpäiväni
Päivä 19 – Kaduttaa
Päivä 20 – Tässä kuussa
Päivä 21 – Toinen hetki
Päivä 22 – Tämä järkyttää minua
Päivä 23 – Tämä saa minut voimaan paremmin
Päivä 24 – Tämä saa minut itkemään
Päivä 25 – Ensimmäinen
Päivä 26 – Pelkään
Päivä 27 – Suosikkipaikkani
Päivä 28 – Ikävöin
Päivä 29 – Tähän pyrin
Päivä 30 – Soittolistallani
Päivä 31- Viimeinen hetki
Ikä: 19
Syntymäaika: 14.4.1991
Silmien väri: vihreä
Hiusten väri: oikeasti vaalea
Pituus: 164 cm
Olen asunut kohta 17 vuotta Hervannassa. Ennen sitä asuin ainakin Multisillassa ja Härmälässä vähän aikaa. Muutin viime marraskuussa avopuolisoni kanssa yhteen ensimmäiseen omaan kotiini.
Olen harrastanut katutansseja, itämaista tanssia, joogaa ja jumppaa. Tällä hetkellä ei ole harrastusta seuran- ja ajanpuutteen takia.
Nuorena olin aika hiljainen, ujo ja kiltti. Iän karttuessa tulin rohkeammaksi. Murrosikä tuntui menevän itseä etsien, jonkinlaisessa sumussa. Tuntuu, että vasta nyt olen löytänyt itseni. Lukiokin oli jotenkin ahdistava, oppilaitokset ovat aina jotenkin masentaneet minua. En ole lukijatyyppiä.
Nykyään olen tyytyväisempi elämääni, ja melko rohkea, itsepäinen ja oma itseni.
Musiikin suhteen olen melko kaikkiruokainen, mutta eniten kuuntelen metallia. The Agonist on lempibändini, mutta on vaikea arvottaa musiikkia. Opin soittamaan koskettimia 7-vuotiaana, mutta nykyään en soita lähes koskaan. Osaan soittaa hyvin korvakuulolta. Haluaisin oppia soittamaan kitaraa, ukulelea ja rumpuja, mutta kaksi ensimmäistä vaativat liikaa kärsivällisyyttä, vaikka soittimet löytyykin. Haluaisin myös osata öristä ja muutenkin laulaa hyvin.
Tällä hetkellä opiskelen oppisopimuksella merkonomiksi. Arki kuluu töissä/koulussa ja avokin kanssa oleskellessa. Vapaapäivinä nähdään yleensä kavereita ja melko usein juominkien merkeissä. Elukoita on tällä hetkellä neljä kotiloa ja Nalle, avokkini koira. Oma koirani, Mini, jäi äidilleni.
Siinä nyt jotakin. : )
Päivä 1 – Esittele itsesi
Päivä 2 – Eka rakkaus
Päivä 3 – Minun vanhemmat
Päivä 4 – Tätä olen syönyt tänään
Päivä 5 – Mitä on rakkaus?
Päivä 6 – Minun päiväni
Päivä 7 – Paras ystäväni
Päivä 8 – Se hetki
Päivä 9 – Uskoni
Päivä 10 – Päivän asu
Päivä 11 – Sisarukseni
Päivä 12 – Käsilaukussani
Päivä 13 – Tällä viikolla
Päivä 14 – Mitä minulla oli päällä tänään?
Päivä 15 – Unelmani
Päivä 16 – Eka suudelmani
Päivä 17 – Mieleisin muistoni
Päivä 18 – Mieleisin syntymäpäiväni
Päivä 19 – Kaduttaa
Päivä 20 – Tässä kuussa
Päivä 21 – Toinen hetki
Päivä 22 – Tämä järkyttää minua
Päivä 23 – Tämä saa minut voimaan paremmin
Päivä 24 – Tämä saa minut itkemään
Päivä 25 – Ensimmäinen
Päivä 26 – Pelkään
Päivä 27 – Suosikkipaikkani
Päivä 28 – Ikävöin
Päivä 29 – Tähän pyrin
Päivä 30 – Soittolistallani
Päivä 31
1. päivä: It's me, Jaana!
Ikä: 19
Syntymäaika: 14.4.1991
Silmien väri: vihreä
Hiusten väri: oikeasti vaalea
Pituus: 164 cm
Olen asunut kohta 17 vuotta Hervannassa. Ennen sitä asuin ainakin Multisillassa ja Härmälässä vähän aikaa. Muutin viime marraskuussa avopuolisoni kanssa yhteen ensimmäiseen omaan kotiini.
Olen harrastanut katutansseja, itämaista tanssia, joogaa ja jumppaa. Tällä hetkellä ei ole harrastusta seuran- ja ajanpuutteen takia.
Nuorena olin aika hiljainen, ujo ja kiltti. Iän karttuessa tulin rohkeammaksi. Murrosikä tuntui menevän itseä etsien, jonkinlaisessa sumussa. Tuntuu, että vasta nyt olen löytänyt itseni. Lukiokin oli jotenkin ahdistava, oppilaitokset ovat aina jotenkin masentaneet minua. En ole lukijatyyppiä.
Nykyään olen tyytyväisempi elämääni, ja melko rohkea, itsepäinen ja oma itseni.
Musiikin suhteen olen melko kaikkiruokainen, mutta eniten kuuntelen metallia. The Agonist on lempibändini, mutta on vaikea arvottaa musiikkia. Opin soittamaan koskettimia 7-vuotiaana, mutta nykyään en soita lähes koskaan. Osaan soittaa hyvin korvakuulolta. Haluaisin oppia soittamaan kitaraa, ukulelea ja rumpuja, mutta kaksi ensimmäistä vaativat liikaa kärsivällisyyttä, vaikka soittimet löytyykin. Haluaisin myös osata öristä ja muutenkin laulaa hyvin.
Tällä hetkellä opiskelen oppisopimuksella merkonomiksi. Arki kuluu töissä/koulussa ja avokin kanssa oleskellessa. Vapaapäivinä nähdään yleensä kavereita ja melko usein juominkien merkeissä. Elukoita on tällä hetkellä neljä kotiloa ja Nalle, avokkini koira. Oma koirani, Mini, jäi äidilleni.
Siinä nyt jotakin. : )
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)