Vielä se ei oo ihan ajankohtasta, koska säästöjä on tasan 0€. Mut ku saa säästettyä ja ku saadaan asuntolainaa jossain vaiheessa, niin oma asunto on kyllä paljon fiksumpi vaihtoehto. Tälläkin vuokralla lyhentäs lainaa jo iha kivasti. Ihan viimeistään sitten ku Matti on opiskelut opiskellu ja saa toivon mukaan töitä, niin oma asunto on ajankohtanen. Toivottavasti jo aiemmin.
Paras ois ostaa joko rivitalo tai omakotitalo. En haluais muuttaa pois Hervannasta, joten täytyy toivoo että täällä ois joku kiva vapaana sillon ku ajankohtasta. Pihaa ois kiva olla, ja siihe vois rakentaa koiratarhan ja hommata huskyn! <3 Mulla on hirvee huskykuume edelleen. Vähän vaan mietityttää se vetämisentarve, vaikka kaikki huskyt ei siitä tykkääkään. Noh, mieli muuttunee vielä moneen kertaan! : D
Mieli viilettää hurjaa vauhtia ja alkaa jo vähä suunnitella monta kymmentäki vuotta eteenpäin ton asunnonoston myötä (lähinnä lainan takasinmaksua), mut täytyy ensisijasesti keskittyä tähän hetkeen, ettei mee iha suorittamiseks tää elämä. : ) Nyt lähetää säästään, ja katotaa mihin sitte päädytään. Elämä yllättää. Tämmöset kivat suunnitelmat vaa antaa mukavasti uutta pontta arkeen ja nostaa hymyn huulille!
Oon ny lukenu taas pitkästä aikaa enemmän koirista, ja innostuin naksuttimesta. Olen ennenkin lukenut siitä ja nyt aion hankkia sellaisen, ja kokeilla Nallen koulutusta sen avulla. Lähinnä ainoat ongelmat ovat välillä toisten koirien ohitus (kauhee rähinä ja hyökkäily) ja summeri/ovikello/ihmisten tulo kylään (haukkuu). Toki pelkillä nameillakin voisi kouluttaa näitä asioita, mutta tällä kärsivällisyydellä pinna usein palaa aika äkkiä, joten naksutin olisi parempi vaihtoehto ainakin tuohon koirien ohittamiseen kun ei tarvitse itse sanoa mitään. Naksahdus on aina samanlainen, mutta äänestä koira huomaa jos olen hermostunut. Toki muutenkin koira huomaa hermostuneisuuden, mutta tuo naksutin saattaa lisätä vähän itsevarmuutta. Täytyy ainakin kokeilla!
Myös hihnassa vetämiseen tuota voisi kokeilla, mutta viime aikoina olen vain tyytynyt käyttämään pevi-pantaa, koska sen kanssa Nalle kävelee kuin unelma. Normi pannallakin menee nätisti, jos se saa mennä edellä. Mutta tuolla pevi-pannalla saan sen viereeni huomattavasti helpommin, jos sen siihen haluan. Plus että vetäminen ei onnistu yhtään niin voimakkaasti sen kanssa, joten olen itse rauhallisempi rähjäohituksissa. Normaalipannalla pelkäsin varsinkin alussa, etten jaksa pitää Nallea.
Oon ny lukenu taas pitkästä aikaa enemmän koirista, ja innostuin naksuttimesta. Olen ennenkin lukenut siitä ja nyt aion hankkia sellaisen, ja kokeilla Nallen koulutusta sen avulla. Lähinnä ainoat ongelmat ovat välillä toisten koirien ohitus (kauhee rähinä ja hyökkäily) ja summeri/ovikello/ihmisten tulo kylään (haukkuu). Toki pelkillä nameillakin voisi kouluttaa näitä asioita, mutta tällä kärsivällisyydellä pinna usein palaa aika äkkiä, joten naksutin olisi parempi vaihtoehto ainakin tuohon koirien ohittamiseen kun ei tarvitse itse sanoa mitään. Naksahdus on aina samanlainen, mutta äänestä koira huomaa jos olen hermostunut. Toki muutenkin koira huomaa hermostuneisuuden, mutta tuo naksutin saattaa lisätä vähän itsevarmuutta. Täytyy ainakin kokeilla!
Myös hihnassa vetämiseen tuota voisi kokeilla, mutta viime aikoina olen vain tyytynyt käyttämään pevi-pantaa, koska sen kanssa Nalle kävelee kuin unelma. Normi pannallakin menee nätisti, jos se saa mennä edellä. Mutta tuolla pevi-pannalla saan sen viereeni huomattavasti helpommin, jos sen siihen haluan. Plus että vetäminen ei onnistu yhtään niin voimakkaasti sen kanssa, joten olen itse rauhallisempi rähjäohituksissa. Normaalipannalla pelkäsin varsinkin alussa, etten jaksa pitää Nallea.
Mielenkiinnosta voisi kuitenkin kokeilla tuota naksuttimen käyttöä. Eipä oo ainakaa kallis laite.
Nalle on kyllä ihana koira! Näkee kyllä, että peruskoulutus on kunnossa, sillä Nalle tottelee tosi hyvin käskyjä varsinkin sisällä. Toisin kun Mini, mun vanha koira. Se on jokseenkin lellitty, ei oo kohdeltu niinkun koiraa eikä täten oo vaadittu tarpeeks. Nyt ku elää Nallen kanssa niin näkee niin hyvin, miten erilailla kohtelee "normaalia" koiraa ja pikkukoiraa. Sen takia en enää edes halua kauhean pientä koiraa. Sille on niin helppo antaa periks ja antaa etuoikeuksia. Minillä näitä ongelmia riittäisi enemmän korjattavaksi, vaikka ihana koira sekin on. Silläkin on kuitenkin remmirähjäystä, outoo pysähtelyä lenkeillä (jotka on kaikesta päätellen vain jotakin pomottamista, ei halua tulla kyseiseen suuntaan tai jotain, muuta syytä en ole keksinyt), murinaa (joskus jos lähden äiteltä, niin Mini murisee mulle jos meen moikkaan sitä, sama jos äite lähtee töihin mut tuleeki vielä käymää esim. makkarissa nii Mini murisee), vetämistä, haukkumista ovikellolle, dominointia... Kunnon hienopieru! Vielä kun sais äiten tajuaan, että sille pitää olla kovempi. Ei fyysisesti, ei huutaa, vaan lopettaa lelliminen ja kohdella sitä niinku koiraa. Tuntuu, että äiten mielestä koiraa joko lellitään, tai sit sille äristään. Noh, ehkä suosittelen tota naksutinta äitellekki!
Vähä OT, mut mun allergiaoireet on vähentyny ku muutin pois kotoo, ja luulen että se johtuu siitä, että Miniä piti enemmän sylissä ja nukku sen kanssa, mut Nalle ei nuku vieressä eikä änkee viereen. Silti hellin Nallee ihan tarpeeks, eikä tunnu että se sais liian vähän huomioo. Se tuntuu oikeelta koiralta! Vaikka siis Mini onkin tämmönen "vähemmän allergisoiva" turkkinsa puolesta, kun taas Nalle mitä sekarotuisin koira. : D
Nalle on kyllä ihana koira! Näkee kyllä, että peruskoulutus on kunnossa, sillä Nalle tottelee tosi hyvin käskyjä varsinkin sisällä. Toisin kun Mini, mun vanha koira. Se on jokseenkin lellitty, ei oo kohdeltu niinkun koiraa eikä täten oo vaadittu tarpeeks. Nyt ku elää Nallen kanssa niin näkee niin hyvin, miten erilailla kohtelee "normaalia" koiraa ja pikkukoiraa. Sen takia en enää edes halua kauhean pientä koiraa. Sille on niin helppo antaa periks ja antaa etuoikeuksia. Minillä näitä ongelmia riittäisi enemmän korjattavaksi, vaikka ihana koira sekin on. Silläkin on kuitenkin remmirähjäystä, outoo pysähtelyä lenkeillä (jotka on kaikesta päätellen vain jotakin pomottamista, ei halua tulla kyseiseen suuntaan tai jotain, muuta syytä en ole keksinyt), murinaa (joskus jos lähden äiteltä, niin Mini murisee mulle jos meen moikkaan sitä, sama jos äite lähtee töihin mut tuleeki vielä käymää esim. makkarissa nii Mini murisee), vetämistä, haukkumista ovikellolle, dominointia... Kunnon hienopieru! Vielä kun sais äiten tajuaan, että sille pitää olla kovempi. Ei fyysisesti, ei huutaa, vaan lopettaa lelliminen ja kohdella sitä niinku koiraa. Tuntuu, että äiten mielestä koiraa joko lellitään, tai sit sille äristään. Noh, ehkä suosittelen tota naksutinta äitellekki!
Vähä OT, mut mun allergiaoireet on vähentyny ku muutin pois kotoo, ja luulen että se johtuu siitä, että Miniä piti enemmän sylissä ja nukku sen kanssa, mut Nalle ei nuku vieressä eikä änkee viereen. Silti hellin Nallee ihan tarpeeks, eikä tunnu että se sais liian vähän huomioo. Se tuntuu oikeelta koiralta! Vaikka siis Mini onkin tämmönen "vähemmän allergisoiva" turkkinsa puolesta, kun taas Nalle mitä sekarotuisin koira. : D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti