torstai 8. joulukuuta 2011

Luomu is back.

Vähään aikaan en käyttänyt luomukosmetiikkaa kun vain voidetta, mutta nyt on taas kiinnostus herännyt uudemman kerran.

Dödö lensi tänään vaihtoon, ostin ruusukristalli deon joka tuoksuu ihanalle! Vanhassa oli siis alumiinia, kuten todella monissa tavallisissa dödöissä, joka tukkii kainalon huokoset = hiki ei haise, mutta ei myöskään poistu kehosta. Hei c'mon, alumiinia kainaloihin?

Täältä.


Seuraavaksi ostoslistalla olisi uusi hammastahna. Monissa tahnoissa (ja saippuoissa, dödöissä...) on nimittäin triklosaania. Se on ympäristömyrkky, joka kertyy vesistöihin (ei ole vesiliukoinen) ja näin ollen saastuttaa niiden eliöt. Astianpesuaineiden mukana putkistoihin kulkeutuva triklosaani taas synnyttää kloroformia reagoidessaan klooratun veden kanssa, ja auringon valossa triklosaanista voi muodostua dioksiineja, eli myrkyllisiä, hormonitoimintaa häiritseviä ja syöpää aiheuttavia myrkyllisiä kemikaaleja. O_O Onneksi ihan marketeista löytyvässä Oxygenolissa ei ole tätä kauhistusta.

Ravintoa en ole kokonaan luomuksi muuttanut. Maidon ostan aina luomuna kuten myös porkkanan, salaatin kun on saatavilla ja jatkossa kyllä aion käydä tuossa viereisessä ostoskeskuksessa, sillä siellä on isompi valikoima luomutuotteita kun omassa kaupassa. Perunaa ostin luomuna viimeksi. Ravinnossakin on niin paljon kaikkea moskaa, niihin täytyy perehtyä enemmän. Silti en kyllä kaikesta hyvästä pahasta todennäköisesti voi luopua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti